Miten maailma onnistuu jatkossa luomaan talouskasvua, kun luonnonvarat hupenevat ja ympäristöhaitat lisääntyvät? Kuinka ratkaisemme ilmastokriisin? Miten takaamme energian, veden ja ruoan tuotannon maapallon kasvavalle väestölle?

Ihmiskunta on vuosikymmeniä pohtinut näitä kysymyksiä. Viime vuosina on alkanut hahmottua vastauksiakin. Marraskuun alussa voimaan astunut Pariisin ilmastosopimus on iso askel kohti fossiilittomampaa tulevaisuutta. Hiilettömän energian rinnalle puheisiin on alkanut hiipiä myös ajatuksia materiaalien ja luonnonvarojen järkevämmästä, kestävästä käytöstä. Puhutaan kiertotaloudesta.

Kiertotalous ei ainoastaan suitsi luonnonvarojen ylikulutusta ja avita ilmastonmuutoksen torjunnassa, se myös synnyttää uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. On arvioitu, että pelkästään Euroopan talouden nettohyödyt kiertotaloudesta ovat 1 800 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Globaalien cleantech-markkinoiden arvioidaan ylittävän vuonna 2020 arvoltaan jo yli 2 000 miljardia dollaria.

Osaansa potista havittelee moni. Suomi on julistanut haluavansa kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2025 mennessä. Suomi ei kuitenkaan ole ainoa, joka tähtää kiertotalouden kärkeen.

Naapurimaistamme Tanska ja Ruotsi ovat jo liikkeellä. Tanska aikoo ensimmäiseksi maaksi maailmassa, joka pääsee kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista. Ruotsi taas tähtää maailman johtavaksi maaksi kestävässä teollisuustuotannossa. Meillä on myös muita eurooppalaisia kilpakumppaneita. Alankomaat on käynnistänyt kampanjan, jolla se pyrkii kiertotalouden kuumaksi pisteeksi. Luxemburgilla ja Skotlannilla on omat kiertotalousstrategiansa. Itävalta on kisannut pitkään Suomen kanssa cleantech-teknologiallaan, ja saksalaiset ovat aktiivisia jätteenkäsittelymarkkinoilla.

Myös Kanada ja Japani ovat hyvissä asemissa kiertotalouskisassa. Juuri nyt Suomi on kuitenkin hitusen edellä muita Sitran johtaman ansiokkaan työn ansiosta: Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa tehnyt kokonaisvaltaisen kiertotalouden tiekartan. Se on täynnä konkreettisia käytännön askelmerkkejä, joiden mukaan etenemällä kasvatamme etumatkaamme. Kiertotalouden tiekartta hyödyntää hienosti Suomen vahvuuksia: insinööriosaamistamme, älyteknologiaamme ja kekseliäisyyttämme. Näitä tarvitaan, kun maailma miettii ratkaisuja yhä kiperimmiksi käyviin ympäristöhaasteisiin.

Kuva: Irene AnderssonKirjoittaja on kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset-lehden päätoimittaja.