Diginä, etänä, lähellä - Kaikki yhdessä samaa tulevaisuutta
Suomessa moderni digitalisaatio käynnistyi 1980- ja 90-luvuilla, kun kännykkä ja kotitietokoneet alkoivat yleistyä kotitalouksissa. Noista vuosista pelit ja vehkeet ovat kehittyneet vuosi vuodelta tehokkaammiksi, nopeammiksi ja useimpien saatavilla oleviksi, kun kilpailu on tuonut markkinoille monia uusia tekijöitä. Konttoreiden tietokoneet olivat alkuaikoina vaikeasti mukaan otettavia ja läppärit kalliita, joten etätyön käsite 90-luvulla oli vielä vain tuulahdus tulevaisuutta. Nykyään jo noin joka kolmas tekee joskus etätöitä.
Teksti: Tomi Turunen
Kuva: Ira Heinonen
Vuonna 2020 alkanut pandemia pakotti monet vanhoihin tapoihin juuttuneet yritykset päivittämään toimintatapansa nopeasti. Teknologiaa oli saatavilla; Teams, Skype, Meet, älypuhelimet ja kevyet kannettavat oli helppo napata mukaan ja pitää kommunikaatio helppona, mutta suoraa ja selkeää ohjeistusta ei jokaisessa työyhteisössä ollut. Niinpä mekin lähdimme Europressillä rohkeasti askel eteenpäin ”uuden” kokeiluun ja laadimme selkeät säännöt, kuinka etätyö sujuu mahdollisimman hyvin kaikki osapuolet huomioiden.
Säännöt ovat kuitenkin vain löyhä ohjenuora asioiden raportoimiselle, miten päivän aikana suoriudutaan ja miten etä- ja konttoripäivät jakautuvat tasapuolisesti.
Kotikonttorilla sinulla on teoriassa samanlainen mahdollisuus tehdä tuottava ja täysi työpäivä kuin työpaikalla ollessasi, mutta mahdolliset sosiaaliset tarpeet (enkä tarkoita siis kahvitaukojen juttutuokiota) eivät välttämättä täyty. Toki voit osallistua palavereihin videoyhteydellä, lähetellä pikaviestejä kännykästä ja soitella jokaiselle, jota työsi koskettaa, mutta ainakin allekirjoittaneelta jää puuttumaan se yhdessä työntekemisen fi ilis. Voi olla tosin, että olen hieman vanhanaikainen siitäkin huolimatta, että olen seurannut digitaalisten laitteiden ja ohjelmistojen kehittymistä jo 90-luvulta alkaen. Toisille etätyö voi olla suorastaan helvettiä, mutta oletan, että paatuneinkin introvertti alkaisi parin vuoden etätyön jälkeen kaipaamaan niitä normaalisti inhoamiaan sosiaalisia kerääntymisiä ja käytäväkeskusteluja, joita fyysinen paikallaolo vaihtelevasti tarjoaa.
TYÖN JA VAPAAN RAJAT HÄMÄRTYVÄT
Etätyöhönkin sovelletaan työnantajan ohjeistamia työaikoja, mutta mihin kohtaan työntekijä oikeasti vetää rajan? Alkaako mittari raksuttaa klo 8.30, pysähtyen välillä lounastuntiin ja lopulta päättyen neljän maissa iltapäivällä lopullisesti? Etänä työpäivästä puuttuu kliimaksi ja konkreettinen päätös – se kun lukitset huoneesi oven ja toivotat tovereillesi hyviä päivänjatkoja ja siirryt kulkuvälineeseesi ajatellen jo kotona tapahtuvia arkisia askareita. Kun tämä puuttuu kotosalla ollessa, muistaako sitä koskaan varsinaisesti klikata sitä OFF-nappulaa aivoissa, vai jääkö päivän loppuun asti tunne, että on edelleen pakko vastata niihin Teams-hälytyksiin kello kolmelta aamuyöllä, tai lähetettävä sähköpostiviestiä ensi keskiviikon palaverista jo sunnuntaiaamuna? Itse voin ainakin myöntää, että tutulta kuulostaa.
Tosin, usein huomaa saman tapahtuvan myös kesäloman aikana, jolloin tulisi jo oman henkisen hyvinvoinnin takia jättää se työpuhelin suosiolla pois kyydistä. Tämä voi tietenkin olla persoonastakin kiinni, tai ihan vain siitä suomalaisesta jämptistä ja nöyrästä työmoraalista, lisättynä modernien aikojen kilpailumentaliteettiin siitä, kuka vastaa ensimmäisenä pomon kyselyyn.
Toisaalta, ne pienet asiat etähommissa voivatkin olla henkisten ylityötuntien pelastus: voit pukeutua valitsemallasi kotoisalla tavalla – videopalavereissa vatsasta alaspäin jopa hyvinkin liberaalisti – vältät ruuhkassa stressaamisen ympäristöä säästäen, missaat sen toimiston hölösuun kahvinhakureissulla ja mahdollisesti annat mielikuvituksellesi ja työmoraalillesi extrabuustia, kun voit valita itsellesi sopivimman työympäristön! Ainakaan meillä ohjeistus ei kiellä etäpäivän viettämistä (rajallisesti toki huomioiden tekniset vaatimukset) terassilla, makuuhuoneessa tai jopa kesämökkisi saunatilassa. Kunhan toimitat mitä olet luvannut, eikä mikään kotona esiintyvä harhauttava tekijä ohjaa sinua hakoteille ja viettämään liiallisia kahvipausseja, ei etätyöpaikan valinnalla ole merkitystä.
TULEVAISUUDEN TYÖPAIKKA
Itse näen, että ne työyhteisöt, jotka eivät vielä ole siirtyneet moderniin ja tehokkaasti optimoituun etätyön tukemiseen, ellei jopa 100 % etätyötä kannattavaan työympäristöön, voisivat myös etätyösuositusten ja koronarajoitusten siirryttyä historiaan, edelleen tukea vähintäänkin rajoitettua etätyömahdollisuutta – etenkin jos sen on nähty rajoitusaikana toimineen hyvin ilman suurempia hidastetöyssyjä.
Ei nykyisistä toimitiloista avokonttoreineen ja työhuoneineen tule kokonaan luopua. Kokouksetkin hoituvat sujuvammin lähellä kuin etänä. Toisinaan ne takkuavat nettiyhteydet ja pettävä teknologia etänä aiheuttavat haasteita. Yhteishenkeä työkavereiden kesken on vaikeampaa ylläpitää etäyhteyksin.
Tekniikan mahdollistaessa yhä enemmän, voimme hyvin luopua lentoyhteyksien päässä olevista kokouksista ja näin säästää SMART-järjestelmämme tavoin aikaa, rahaa ja ympäristöä – ilman että tehokkuus kärsii. 2020-luvulla virtuaalitodellisuus on seuraava askel etätyön kehittämisessä ja sen yleistyessä sekä tekniikan muuttuessa edullisemmaksi, voimme pitää hyvinkin realistisia tuoteesittelyjä, asiakastapaamisia, palavereita ja juttutuokioita yhdessä, mutta etäällä.
Ehkä pian myös meilläkin?
Tomi Turunen
markkinointijohtaja